Törmäsin tuttuun mieheen Kaupunginpuiston kesäteatterin pihalla. Hänellä oli selässään ja kädessään erikoisennäköisiä kojeita ja laitteita. Piti oikein udella, miten kesähommat sujuvat:
Miltä tuntuu, kun voi tehdä työtä, joka kiinteästi liittyy omaan urheiluharrastukseen?
– Erittäin hyvältä, koska suunnistuskarttojen tekeminen on yksi suuri mielenkiintoni kohde, ja kartoitus yhdistää harrastuksen sekä hyödyllisen ja kehittävän tekemisen.
Onko omasta opiskelualasta hyötyä tällaisessa hommassa?
– Ei kartan piirtämiseen tai piirtotekniikkaan varsinaisesti, mutta silloin kun tietyn maastoalueen tarkennus vaatii hienosäätöä, niin erityyppisten kartta-aineistojen tuntemuksella ja käsittelytaidosta on apua ko. kohteen kuvauksessa.
Millaiset maastonkohdat ovat hankalimpia kartoittaa?
– No esimerkkinä Kaupunginpuiston kasvillisuudeltaan avoimet vs. tiheät alueet: Näillä erityyppisillä alueilla kartoituksen tasalaatuisuuden tavoite vaatii laajalla ”vihreällä” alueella tarkkuutta ja harkintaa siinä, missä vetää raja pienimuotoisten kohteiden kartalle viemisessä/hylkäämisessä. Jokaista kohdetta pitää ns. ”tulkita suunnistajan silmillä ja aivoilla”.
Kuvausohjeet – millaisissa maastokohdissa joudut eniten miettimään, miten tuon kuvaisi standardien mukaan?
– Esimerkit löytyvät mm. Visamäestä; harvapuisten ja harvapensaisten avointen alueiden ja nurmikoiden välisten rajojen sijainnin määrittely on ammattilaisillekin ikuinen tulkintakysymys. Tällaisen rajan sijaintia joutuu usein katsomaan maastossa eri ilmansuunnista sprinttisuunnistajan silmin.
Kartoituslaitteisto (maastotietokone + Ocad + GPS) – toimivatko hyvin? Yleisimmät ongelmatilanteet?
– Itse Ocad-ohjelmisto on toiminut hyvin. Suuremmassa mittakaavassa, kuten sprinttikartoitus, GPS:ää joutuu silloin tällöin säätämään, koska jo kahden metrin sijaintipoikkeama voi tuottaa hankaluuksia, jos maastossa on paljon ”tavaraa”. Maastotabletin näytön kosketusasetukset on myös syytä säätää siten, ettei herkällä digikynällä itse tuhoa koko karttaa.
Suosittelisitko myös muille suunnistajanuorille kartoitushommia?
– Ehdottomasti, koska tässä työssä saa uutta näkökulmaa siihen, mitä näkee kisan aikana.
Mitä vastaat ohikulkijoille, jos utelevat puuhiasi?
– Kerron kuka olen ja kerron tekeväni suunnistuskarttaa. Jos ovat kiinnostuneita, näytän karttaa. Kun kerron, että tulevan kartan suurin käyttäjäryhmä ovat koululaiset ja lasten suunnistuskoulu, ihmiset peukuttavat hymyillen. Joskus minua on luultu poliisiksi (huomioliivin takia) ja joskus metsähakkuiden suunnittelijaksi!!
Kiitos Ilari rupattelutuokiosta!
Teksti ja kuvat Jarmo L